Kasvissyönnin eri muodot

Etenkin näin vuodenvaihteessa, kun joulukinkut ja -suklaat vielä maistuvat suussa, moni pysähtyy miettimään omia ruokailutottumuksiaan. Tukeeko nykyinen ruokavalio hyvinvointia vai onko sillä enemmän haitallisia vaikutuksia omaan terveyteen? Suurin osa suomalaisista ja muusta maapallon väestöstä on sekasyöjiä, mutta valitettavan monen kohdalla lihan osuus ruokavaliossa on liiankin korostunutta. Usein havahdutaan siihen, että lähes jokainen ateria sisältää lihavalmisteita, eikä lautaselta löydy lähellekään suositusten mukaisesti kasviksia. Terveyteen liittyvien kysymysten ohella huoli ruuantuotannon aiheuttamasta ympäristökuormasta ja eläinten oikeuksista ovat viime vuosina lisänneet halua kokeilla kasvispainotteisempia ruokavalioita. Kasvissyönti ei automaattisesti tarkoita kaiken eläinperäisen poissulkemista, sillä valinnanvaraa löytyy myös kasvisruokavalioiden joukosta. Vain kokeilemalla voit löytää juuri itsellesi sopivan vaihtoehdon!

Kasvissyönti Suomessa ja maailmalla

Laskennallisesti reilu 10 % maailman ihmisistä ei syö lihaa (a). Tämä luku pitää sisällään myös ne ruokavaliot, jotka sisältävät maitotuotteita, kananmunia ja kalaa. Yksistään täysin vegaaneja on maailmanlaajuisesti laskettuna noin 5 %. Suomeen (kuten moniin muihin länsimaihin) verrattuna luku on moninkertainen, sillä vegaaniksi itsensä tunnistavia on laskettu olevan vain 1,1 % (b). Kasvissyöjien osuuden arvioidaan olevan 2,5 % ja sellaisten, jotka eivät syö ollenkaan punaista lihaa luku on jopa 8,3 % (b). Vauraammissa maissa lihankulutus on kaikille mahdollista ja vain pieni osa on vapaaehtoisesti jättänyt lihan omasta ruokavaliostaan. Köyhemmissä maissa kasvissyönti ei useinkaan ole vapaaehtoinen valinta ja varallisuuden kasvaessa myös lihakulutuksen on todettu kasvavan (a). Toki kasvissyöjien osuuteen vaikuttavat varallisuuden lisäksi kulttuuriset, uskonnolliset ja maantieteelliset tekijät.

Kasvipohjaisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinoiden ennustetaan kasvavan lähes 12 % vuosivauhtia (CAGR) seuraavien kuuden vuoden aikana (c). Kasvu näkyy myös suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä, sillä tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan lihattomien ruokavalioiden osuus kasvoi neljän vuoden tarkasteluvälillä lähes kaikissa ikäluokissa (d). Suurinta kasvu oli nuorten aikuisten ikäluokassa, vaikka eroa sukupuolten välillä esiintyikin. Muissakin tutkimuksissa on havaittu, että kasvissyöjät ja lihaa vähemmän kuluttavat ovat useammin naisia kuin miehiä (e).

Kasvisruokavalioissa on varaa valita

Siirtyminen kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota on mahdollista toteuttaa ilman, että kaikki eläinperäinen ruoka täytyy jättää pois. Tästä syystä fleksitaarinen ruokavalio tuntuu monelle sekasyöjälle luonnollisimmalta tavalta kokeilla kasvispainotteisempia aterioita. Tällöin ruokavaliosta ei suljeta mitään ulkopuolelle, vaan keskeinen ajatus on suosia kasvisruokia ja kuluttaa eläinperäisiä tuotteita kohtuudella.

Jos pelkkä lihankulutuksen vähentäminen ei riitä, voidaan liha jättää kokonaan pois ruokavaliosta. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kasvisruokavaliot jaetaan sisällön perusteella eri luokkiin (f,g) (kuva 1). Semi-vegetaarinen on kaikista sallivin, sillä sitä noudattavat ovat jättäneet ruokavaliostaan pois vain punaisen lihan (sika, nauta, lammas sekä muut sorkkaeläimet). Kun halutaan jättää pois myös siipikarjan liha

, puhutaan pescovegetaarisesta ruokavaliosta, joka sisältää kasvipohjaisten tuotteiden lisäksi kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Lakto-ovo-vegetaarisessa vaihtoehdossa myös kala on jätetty pois.  Laktovegetaarinen ruokavalio sisältää kasvisruokien lisäksi maitotuotteita, kuten jogurtteja, kermoja ja maitojuomia. Vegaaninen vaihtoehto sisältää laajasti kaikkia kasvikunnan tuotteita, mutta ei mitään eläinperäistä.

Kuva 1. Esimerkkejä eri kasvisruokavaliosta (f,g).

Mikä vaikuttaa ruokavalintoihimme?

Sekasyöjän ruokavalio ja ennen kaikkea lihankulutus ovat juurtuneet vahvasti omaan ruokaperinteeseemme. Sekaruokavaliota noudattamalla monet ravintoaineet saadaankin melko vaivattomasti, mutta terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ei eläinperäisten tuotteiden suurella kulutuksella ole perusteita. Lihankulutuksen vähentämisen ohella ravitsemussuositukset korostavat kasvisten osuutta osana terveellistä ruokavaliota (f). Epätasapainoisen ruokavalion on todettu lisäävän riskiä sairastua moniin elintasosairauksiin.

Suositusten lisäksi mainonnalla ja erilaisilla kampanjoilla on havaittu olevan merkittävä vaikutus tietoisuuden lisäämisessä ja kiinnostuksessa vähentää omaa lihankulutusta (a). Näin tammikuussa käynnistyvä kuukauden mittainen Vegaanihaaste on yksi esimerkki kampanjasta, joka pyrkii madaltamaan kynnystä lähteä kokeilemaan ruokavaliota, josta on karsittu kaikki eläinperäinen pois. Myös ’lihaton lokakuu’ sekä kansainvälisesti lanseerattu ’lihaton maanantai’ ovat monelle tuttuja tempauksia. Järjestöjen ohella myös bloggaajilla ja muilla vaikuttajilla on havaittu olevan vaikutusta ihmisten osto- ja kulutuskäyttäytymiseen (a).

Kulutustottumuksia ei ole kuitenkaan helppo muuttaa. Vaikka tahtotila lihan korvaamiselle löytyisikin, aiheuttavat uudet raaka-aineet ja niiden valmistusmenetelmät monelle päänvaivaa. Resepteillä ja oikeilla mauilla onkin iso merkitys sille, että kerran kokeiltua ruokalajia tulee tehtyä jatkossa uudestaan. Lihalle ominainen umamisuus puuttuu monesta kasvikunnan tuotteesta (poikkeuksena sienet), minkä vuoksi moni tuttu ruoka vaatii kasvipohjaisena hieman totuttelua ja uudenlaista maustamista. Muutokselle täytyy antaa aikaa. Toimivien reseptien lisäksi arvostavat nykykuluttajat ruuanvalmistuksen helppoutta ja nopeutta. Elintarviketeollisuus onkin tarttunut haasteeseen ja viime vuosien aikana kaupan hyllyille on ilmestynyt useita erilaisia kasvipohjaisia tuotteita, joilla voidaan korvata lihan lisäksi muita eläinperäisiä valmisteita.

Vaikka uusia kasviproteiinipohjaisia tuotteita on tarjolla koko ajan paremmin, kuluttavat suomalaiset edelleen keskimäärin 80 kg lihaa vuoden aikana (h). Vuosituhannen alussa luku oli 10 kg vähemmän, mutta viime vuosina luku ei ole muuttunut merkittävästi. Vuonna 2008 tehdyssä haastattelututkimuksessa suomalaiset asiantuntijat arvioivat, että lihankulutuksen tulisi laskea tuolloisesta 72 kg:sta 66 kg:aan vuoteen 2030 mennessä, jotta määrää voitaisiin pitää millään lailla kestävänä (i). Asetetusta tavoitteesta huolimatta asiantuntija arvioivat todellisen luvun olevan lähempänä 75 kg. Nähtäväksi jää, pystymmekö muuttamaan suuntaa omilla ruokavalinnoillamme seuraavien vuosien aikana.

Teksti: Emmi Korjus (EMT)

Lähteet

  1. Pippa Bailey. 2018. Survey: Diets Around the World: an Exploration. Ipsos. Version 1. Public. https://www.ipsos.com/en/diets-around-world-exploration
  2. Jallinoja, P., Jauho, M., & Pöyry, E. (2019). Miten Suomi söi 2008-2016? Erityisruokavaliot ja niiden taustatekijät. Yhteiskuntapolitiikka, 84(2), 135-151. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011850
  3. Meticulous research. 2020. Plant Based Food Market by Product Type (Dairy Alternatives, Meat Substitute, Plant-Based Eggs, Confectionery), Source (Soy Protein, Wheat Protein), and Distribution Channel (Business to Business and Business to Customers) – Global Forecast to 2027
  4. Lehto J. 2018. Lihasta luovutaan pikkuhiljaa – myös muualla kuin pääkaupunki­seudulla. Tilastokeskus https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2018/lihasta-luovutaan-pikkuhiljaa-myos-muualla-kuin-paakaupunkiseudulla/
  5. Lehto E, Kaartinen NE, Sääksjärvi K, Männistö S, Jallinoja P. Vegetarians and different types of meat eaters among the Finnish adult population from 2007 to 2017. Br J Nutr. 2021 Jun 28:1-13. doi: 10.1017/S0007114521001719. Epub ahead of print. PMID: 34184978.
  6. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2014. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. ISBN 978-952-453-801-5
  7. Pelkonen L. 2020. Kasvisruokavaliot. Lääkärikirja Duodecim.
  8. Lihatiedotus Ry. 2021. Lihankulutus Suomessa.
  9. Vinnari M. 2008. The future of meat consumption — Expert views from Finland, Technological Forecasting and Social Change, Volume 75, Issue 6, 2008, Pages 893-904, ISSN 0040-1625, https://doi.org/10.1016/j.techfore.2007.02.001

 

We use cookies in order to give you the best possible experience on our website. By continuing to use this site, you agree to our use of cookies.
Accept
Privacy Policy